Digitalisaation kymmenen suurta päätöstä

Tiivistelmä:

Vastuu liiketoiminnan digitalisaation suurista päätöksistä kuuluu toimivalle johdolle, hallitukselle ja joskus omistajille. Strategiset päätökset, niiden valmistelu ja toimeenpano, sekä niiden yhteydessä käsitellyt kysymykset edustavat digitalisaation konkretiaa. Ensimmäinen askel on oikeiden asioiden tunnistus päätettäväksi. Päätöksentekoon liittyvä epävarmuus tulee erottaa toteutukseen kytkeytyvästä riskistä. Päätöksenteko merkitsee myös sitoutumista, jonka vaihtoehtoiskustannus tulee huomioida. Suuret päätökset kytkeytyvät näihin teemoihin: . . . → Read More: Digitalisaation kymmenen suurta päätöstä

Ydinliiketoiminnan transformaatio digitaalisessa murroksessa

Tiivistelmä:

Ydinliiketoiminnan transformaation edellyttämä muutos ei rajoitu yrityksen reuna-alueiden yksittäisiin tiimeihin tai toimintoihin. Ratkaisut eivät ole pistemäisiä eikä niitä saavuteta yksittäisillä IT-investoinneilla. Transformaation ajovoimat johdetaan tarjooman vahvistamisesta, asiakaskokemuksen parantamisesta ja kustannustehokkuuden lisäämisestä. Viime kädessä kyse on kilpailukyvystä ja kasvun lähteistä. Transformaation suunnittelu lähtee liikkeelle ulkoiset ja sisäiset tekijät huomioivalla tilannearviolla, joka on riittävän rehellinen ja . . . → Read More: Ydinliiketoiminnan transformaatio digitaalisessa murroksessa

Digitalisaation kolme estettä: sokeus, neuvottomuus ja kyvyttömyys

Digitalisaatio on noussut ehdolle suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parannuskeinoksi ja siinä sivussa kansantaloudelliseksi ihmelääkkeeksi. Kaiken hypetyksen keskellä alkaa olla vaikeaa nähdä metsä puilta. Tässä yritys jäsennellä asiaa liiketoiminnan johtamisen näkökulmasta.

Hieman karrikoiden digitalisaation hyödyntämisen esteet voi jakaa kolmeen ryhmään: sokeus, neuvottomuus ja kyvyttömyys. Nämä kaikki palautuvat viime kädessä johtamiseen – ne ovat modernin liiketoimintaympäristön johtamiselle asettamia . . . → Read More: Digitalisaation kolme estettä: sokeus, neuvottomuus ja kyvyttömyys

Kirja-arvio: A Whole New Mind

Executive Summary:

Läntinen maailma on siirtymässä informaatioyhteiskunnasta käsitteellisyyden aikakauteen Tämä siirtymä mullistaa työllistymisen ja työnteon perusparametrit sekä yritysten liiketoimintaympäristön Löytääkseen uudelleen roolinsa globaalissa työnjaossa, on kehittyneen maailmanosan hallittava älyllinen käsitteellisyys ja inhimillinen herkkyys Uusi aikakausi vaatii työntekijöiltä ja yrityksiltä kuutta peruskyvykkyyttä: Muotoilu, Tarina, Sinfonia, Empatia, Leikki ja Tarkoitus Kirja pähkinänkuoressa

Suomessakin syksyllä 2012 vierailleen ja . . . → Read More: Kirja-arvio: A Whole New Mind

Kirja-arvio: Johtamisopit Suomessa

Executive Summary

Johtamisen teoriat, menetelmät, tavat ja tyylit muodostavat aikojen saatossa aaltoina vaihtuvia johtamisparadigmoja. Kuluneiden sadan vuoden aikana johtamisparadigmoja ovat olleet tieteellinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, rakenneteoriat, organisaatiokulttuuriteoriat sekä tällä hetkellä vallitsevat innovaatioteoriat. Paradigmat eivät synny yhteiskunnallisessa tyhjiössä, vaan vastaavat kulloisenkin tilanteen ja liiketoimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Strateginen ketteryys on osa vallitsevaa johtamisoppia eli innovaatioparadigmaa Innovaatioparadigman korvautuminen uudella . . . → Read More: Kirja-arvio: Johtamisopit Suomessa

Artikkeli: Why business models matter

Executive Summary:

liiketoimintamalli on kuin tarina, joka kertoo miten yritys toimii; miten se tuottaa asiakasarvoa ja miten se ansaitsee arvon tuottamisella liiketoimintamalli ei ole sama asia kuin strategia; se ei kerro mitään kilpailusta, mikä taas on strategian keskeinen tehtävä

Joan Magrettan HBR artikkeli Why business models matter vuodelta 2002 on hyvä ja helppo tapa tutustua . . . → Read More: Artikkeli: Why business models matter