Digitalisaation kymmenen suurta päätöstä

Tiivistelmä:

Vastuu liiketoiminnan digitalisaation suurista päätöksistä kuuluu toimivalle johdolle, hallitukselle ja joskus omistajille. Strategiset päätökset, niiden valmistelu ja toimeenpano, sekä niiden yhteydessä käsitellyt kysymykset edustavat digitalisaation konkretiaa. Ensimmäinen askel on oikeiden asioiden tunnistus päätettäväksi. Päätöksentekoon liittyvä epävarmuus tulee erottaa toteutukseen kytkeytyvästä riskistä. Päätöksenteko merkitsee myös sitoutumista, jonka vaihtoehtoiskustannus tulee huomioida. Suuret päätökset kytkeytyvät näihin teemoihin: . . . → Read More: Digitalisaation kymmenen suurta päätöstä

Digitalisaation kolme estettä: sokeus, neuvottomuus ja kyvyttömyys

Digitalisaatio on noussut ehdolle suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parannuskeinoksi ja siinä sivussa kansantaloudelliseksi ihmelääkkeeksi. Kaiken hypetyksen keskellä alkaa olla vaikeaa nähdä metsä puilta. Tässä yritys jäsennellä asiaa liiketoiminnan johtamisen näkökulmasta.

Hieman karrikoiden digitalisaation hyödyntämisen esteet voi jakaa kolmeen ryhmään: sokeus, neuvottomuus ja kyvyttömyys. Nämä kaikki palautuvat viime kädessä johtamiseen – ne ovat modernin liiketoimintaympäristön johtamiselle asettamia . . . → Read More: Digitalisaation kolme estettä: sokeus, neuvottomuus ja kyvyttömyys

Kirja-arvio: Johtamisopit Suomessa

Executive Summary

Johtamisen teoriat, menetelmät, tavat ja tyylit muodostavat aikojen saatossa aaltoina vaihtuvia johtamisparadigmoja. Kuluneiden sadan vuoden aikana johtamisparadigmoja ovat olleet tieteellinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, rakenneteoriat, organisaatiokulttuuriteoriat sekä tällä hetkellä vallitsevat innovaatioteoriat. Paradigmat eivät synny yhteiskunnallisessa tyhjiössä, vaan vastaavat kulloisenkin tilanteen ja liiketoimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Strateginen ketteryys on osa vallitsevaa johtamisoppia eli innovaatioparadigmaa Innovaatioparadigman korvautuminen uudella . . . → Read More: Kirja-arvio: Johtamisopit Suomessa