Suunnitteluajattelu Design Thinking strategisessa johtamisessa

Päätösajattelu Decision Thinking keskittyy analyyttisiin valintoihin

Vanhaan hyvään aikaan strategian luomisessa oli kyse ennen muuta vaihtoehtojen tunnistamisesta ja kirjaamisesta. Strategiaprojektin tämä vaihe kulminoitui niin kutsuttuun strategiseen valintaan. “Strategia on valintoja” dominoi ajattelua ja tekemistä. Valintaa tukemaan tarvittiin paljon dataa ja sen analysointia, jotta tehty valinta pystyttiin sitten perustelemaan uskottavasti.

Kyseessä on esimerkki päätösajattelusta – Decision Thinking – joka on pitkään dominoinut liike-elämän johtamista ja päätöksentekoa. Koko läntisen maailman koulutusjärjestelmä on kymmeniä vuosia painottanut analyyttisyyttä päätöksenteossa. Pelkkään mutuun verrattuna asiassa on tietty ollut paljon hyviä puolia.

Tällaisesta päätösasenteesta (Decision Attitude) on kuitenkin seurannut, että johtamisen laatua ja johtajien pätevyyttä on mitattu lähinnä sillä, miten nopeasti päätöksiä pystytään tekemään, enemmän tai vähemmän perustellen. Olen korporaatioelämäni aikana ollut todistamassa tätä satoja tai tuhansia kertoja – ja syyllistynyt itse samaan varmaankin vielä useammin.

Mikä onkaan ongelma?

Päätösajattelun perusheikkous on tämä: päätös ei synnytä uusia ideoita tai keksintöjä, riippumatta käytössä olevista analyyttisistä menetelmistä. Toisin sanoen, päätösajatteluun on sisäänrakennettuna olettamus, että paras vaihtoehto on jo tiedossa ja nätisti listattuna vaihtoehtojen joukossa. Hyvin usein näin ei kuitenkaan ole.

Strateginen ketteryys vaatii suunnitteluajattelua: Design Thinking

Strategisen ketteryyden ydin ei ole nopea päätöksenteko, vaan kyky oppia ja innovoida. Toteutuakseen tämä kuitenkin vaatii analyysejä painottavasta päätösajattelusta oleellisesti poikkeavaa lähestymistapaa: suunnitteluajattelua (Design Thinking). Suunnitteluajattelussa kyse on uusien ideoiden ja tulokulmien löytämisestä. Usein tähän tarvitaan pysähtymistä ja parin askeleen taaksepäin ottamista sekä kysymistä: mikä onkaan se todellinen ongelma, jota olemme ratkaisemassa, tai tarve, jota olemme tyydyttämässä? Mitä emme vielä näe?

Yrityksen kasvaessa sen alkuperäinen innovatiivisuus alkaa usein hämärtyä ja kadota. Yrityksen päivittäistä elämää alkaa hallita operatiiviset huolet ja päätöksenteko, joka suosii ja toisaalta myös vaatii kykyä analyyttiseen päätöksentekoon, siis päätösajattelua. Jos sinänsä tarpeellinen päätösajattelu jyrää täysin kyvyn suunnitteluajatteluun, joudutaan helposti ongelmiin. Yritykseltä alkaa kadota kyky innovointiin ja uusiutumiseen. Erityisesti tämä näkyy liiketoimintainnovoinnissa, kyvyssä uudistaa itse liiketoimintaa. Moderni liiketoimintaympäristö on dynaaminen ja vaikeasti ennustettava. Menestyminen tässä vaatii strategista ketteryyttä, jolle suunnitteluajattelu ja -asenne (Design Attitude) antaa vahvan pohjan.

Suunnitteluajattelun perusfilosofia on lähellä Sinisen Meren strategisointia: sen sijaan, että keskitytään strategisiin valintoihin markkinaosuuden ylläpitämiseksi, haetaankin aktiivisesti uusia tilaisuuksia. Siis arvoinnovoidaan kilpailuedun saamiseksi.

Muotoilijan näkökulma: Tim Brown

Tim Brown ei anna kattavaa suunnitteluajattelun kuvausta, mutta tarjoaa videoidussa puheessaan mielenkiintoisen näkökulman muotoiluun (ja suunnitteluun) teollistumisen alkuajoista lähtien. Strategisen johtamisen tai liiketoimintainnovoinnin yhtymäkohtia ei lausuta ääneen, mutta rivien välissä yhteys tulee kuitenkin selvästi ilmi. Tim Brown suuntaa haasteensa urautuneille muotoilijoille, mutta sama haaste kohdistuu yhtä hyvin kasvua ja ketteryyttä hakevaan yritysjohtajaan. Kysymys on uusien asiakastarpeiden näkemisestä ja tarjoutuvien tilaisuuksien hyödyntämisestä.

Yhteenveto: suunnitteluajattelu osana strategista johtamista

Suunnitteluajattelua ja -asennetta ei kannata jättää pelkästään tuotekehityksen tai muotoilijoiden asiaksi. T&K:n insinöörien soveltaessa suunnitteluajattelua syntyy kyllä parannuksia nykytarjontaan ja vastaavasti laatuosasto saa aikaan parannuksia yrityksen avainprosesseihin. Koko liiketoiminnan kannalta parannukset jäävät kuitenkin helposti inkrementaalisiksi. Kokonaan uusia mahdollisuuksia avaavat liiketoimintainnovaatiot jäävät tulematta.

Dynaaminen ja vaikeasti ennustettava toimintaympäristö vaatii käytännössä oppimalla tapahtuvaa strategisointia. Tällöin strategian kehittäminen ja toteuttaminen ovat sama asia, ja operatiivinen tekeminen edistää suoraa myös strategian kehittämistä. Suunnitteluajattelulla on tässä keskeinen rooli.

Suunnitteluajattelu tuleekin nähdä modernin strategisen johtamisen tärkeänä komponenttina, joka edistää yrityksen strategista ketteryyttä luomalla puitteet liiketoimintainnovoinnille ja strategiselle oppimiselle.

Leave a Reply

  

  

  

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>